100 VUODEN TAIPALEELTA II

Homeroksen Odysseus ja James Joycen Ulysses, siinä kaksi maailman harharetkien mestaria. Pentti Saarikoski käänsi aikoinaan Joycen Ulysseksen ja sen käännöksen hienoin anti on sen nimessä, Odysseuksessa.

Homeroksen Odysseus on pitkään harharetkillään vastoin tahtoaan palatessaan Troijan sodasta. Hänen vaimonsa Penelope on kilpakosijoiden ympäröimänä, mutta pitää pintansa, kestitsee kilpakosijoita ja kutoo. Ulysseksessa Penelope näyttää näiden kreikkalaisten, roomalaisten ja eurooppalaisten arvojen kulissien takaisen inhimillisen puolensa. Hän hyväksikäyttää kilpakosijoita ylläpitääkseen vallan tasapainoa ja inhimillisiä tarpeitaan.

Irlantilaiset ovat pitkään omanneet maastamuuton maailmanennätyksen. Köyhä maa brittiläisen maailmanvallan musertamana. Kuitenkin hyväksikäytetty Irlanti omaa omat hyväksikäyttäjät ja hyväksikäytetyt. James Joyce lähti varhain Nora mukanaan ensin Pulaan, jonne aikanaan Belgradin vuosinani vein poikani Henkan optimisti-jollan kilpapurjehduksiin. Pulan Berlitz-kielitoimistosta tämä vähäistä elantoa nauttinut irlantilainen sanaseppä siirtyi Triesteen samaisen kielitoimiston leipiin. Triestessä Joycet viihtyivät jo vähän paremmin, mutta elanto saatiin hyväksikäyttämällä Joycen veljen Stanislauksen ja muiden vipinantajien hyväntahtoisuutta. Omilla tienesteillä ei näitä harharetkiä rahoitettu. Ensimmäisen maailmansodan jaloista Joyce pelastautui Sveitsin Zurichiin. Stanislaus internoitiin sodan ajaksi. Iloinen kaksikymmenluku ja lamanousun kokenut kolmekymmenluku vietettiin Pariisissa. Nerous on vähän kuin valtakin. Se koukuttaa ja Pariisin vuosina Joyce vastaanotti jo huomattavia rahasummia yksityisiltä lahjoittajilta. Kirjojenkaan myynnillä ei James Joyce elänyt. Vuonna 1922 julkaistu Ulysses oli lisäksi pitkään Yhdysvalloissa kiellettyjen kirjojen listalla. Toisen maailmansodan jaloista Joyce pelastautui jälleen Sveitsin Zurichiin, jossa kuoli vuonna 1941.

Eurooppa on omilla harharetkillään. Turvapaikan hakijoita tulee kiihtyvällä tahdilla. Euroopan Penelope, Saksa, yrittää pitää kilpakosijat loitolla ja arvot järjestyksessä. Vahvimpia kilpakosijoita ovat Venäjän presidentti, Yhdysvaltain presidentti, Kiinan presidentti ja Turkin presidentti. Euroopan Penelopella on Angela Merkelin kasvot. Hän on joutunut useasti menemään kilpakosijoiden luokse voidakseen säilyttää eurooppalaiset arvot. Käydessään Moskovassa ja Washingtonissa hän sai Venäjän ja Yhdysvaltain presidentit taipumaan Minskin sopimuksiin, joilla sopimuksilla Merkel ei ole pystynyt edes ajan peluuseen. Turkin presidentin luona Euroopan Penelopelle luvattiin pitää turvapaikan hakijat turkkilaisilla leireillä, jotta Eurooppa voisi pitää arvonsa. Suomalaisten arvot ovat kiinni siitä, että Venäjä pitää turvapaikan hakijat loitolla Suomen itärajasta, josta on tullut suomalaisessa ajattelussa Euroopan Unionin vartioima ulkoraja.

Saksan nykyinen ulkoministeri Wolfgang Schäuble totesi aikanaan valtiovarainministerinä ollessaan, että Merkelin Saksa ei ole Wilhelm II:n Saksa eikä Adolf Hitlerin Saksa. Sen sijaan Merkelin Saksa on Otto von Bismarckin Saksa. Tämä on ollut seurausta siitä, että Saksan johtoaseman vaatimat Unionin jatkuvien kriisien hoitoon toteutetut sääntömuutokset ovat suututtaneet maksumiehiksi laitetut Unionin jäsenmaat. Johtoasemansa turvin Saksa on lainannut rahaa kumppaneilleen, jotta nämä voisivat toteuttaa investointejaan ja ostaa saksalaisia tuotteita. Jos sitten joycemaiseen tapaan vippejä on tullut otettua liikaa ja kumppanit tulleet maksukyvyttömiksi, niin Saksan on täytynyt pelastaa omat pankkinsa, jotta Eurooppa ei sortuisi. Saksan pankkien pelastamiseen ovat sitten osallistuneetkin kaikki Unionin jäsenvaltiot ja useat ovat menettäneet sen vähäisenkin suvereenisuuden, joka niillä vielä on ollut jäljellä. Tämä on herättänyt katkeruutta ja syytökset ovat kohdistuneet Saksaan ja Angela Merkeliin.

Angela Merkel on Bismarckin tavoin luonut vahvan Saksan. Saksalainen Eurooppa on tosiasia ja tämä piirre tulee vain vahvistumaan Ison-Britannian tehdessä lähtöä Unionista. Vakavaksi tilanne on muuttunut Angela Merkelin sisäpoliittisen aseman heikennyttyä. Tämän vuoden vaaleissa Angela Merkel on samalla viivalla kuin muut kuolevaiset. Hänen asemaansa ovat horjuttaneet turvapaikan hakijoiden suuri määrä, näiden toteuttamien terrori-iskujen seuraukset ja niiden luoma pelon ilmapiiri sekä Turkin presidentti Erdogan, joka näyttää käyvän omaa valtataisteluaan Euroopan Unionin sydämessä. Ongelma ei ole Angela Merkel niin kuin se ei ollut Bismarckaan. Ongelmaksi muodostuivat Wilhelm II ja Adolf Hitler.

Itsenäisyytensä 100-vuotisjuhlia viettävä Suomi-neito flirttaili aikoinaan Wilhelm II:n Saksan kanssa ja pelastautui hyväksikäytöltä Wilhelm II:n Saksan tukehduttua omaan pullaansa. Adolf Hitlerin aikana Suomi-neito oli jo vähän kokeneempi ja vaikka flirttailikin Adolfin kanssa, niin piti pintansa ja kutoi itselleen suojaverkon, joka pelasti Suomi-neidon Hitlerin Saksan raunio-ilmiöltä. Leirejä ja vankiloita tarvittiin Suomessa kummassakin flirttailussa.

Valpas lukija tietenkin huomaa, ettei itsenäinen Suomi-neito voinut mitenkään ajallisesti flirttailla Bismarckin Saksan kanssa. Sen sijaan ei vielä täysi-ikäinen, autonominen Suomi- neito kärsi kylläkin Bismarck-ilmiöstä. Yksi keskeisiä selityksiä Suomessa raivonneeseen sortokauteen on Saksan yhdistyminen eurooppalaiseksi voimatekijäksi 1870-luvulla Bismarckin käymien sotien ja hyvän hallintotavan siipien suojassa.

Euroopan Unioni hakee nyt uutta suuntaa itselleen. Samalla komission puheenjohtaja Jean-Claude Junker taistelee paikastaan. Hän on ilmoittanut, ettei asetu enää ehdolle vuoden 2019 jälkeen. Johdettuaan 25 vuotta Luxemburgin veroparatiisia ja painiessaan henkilökohtaisen ongelmansa kanssa hänen uskottavuutensa ei ole kovin korkeata tasoa. Pelastautuakseen Junker on esitellyt Unionille viisi tapaa jatkaa kulkuaan. Näistä viidestä väkisin väännetty yhtenäisyys tulee johtamaan hajoamisilmiöön, joka ei ole kenenkään intresseissä. Vaikka eri tahtiin kulkevat Unionin jäsenmaat ovat jo nyt täyttä todellisuutta, niin ratkaisu on joustojen lisäämisessä. Valtioiden tulisi kyetä hoitamaan omat vitaalit intressinsä ilman että niitä epäillään epälojaalisuudesta Unionia kohtaan. Tämä tietenkin edellyttäen, että jäsenmaat ovat valmiita puolustamaan suvereenisuuttaan vitaalien intressiensä hoitamiseksi ja luottamuksen sekä vakauden ylläpitämiseksi Unionin reuna-alueilla.

Puhtaan etumuksen ylläpitäminen tilanteessa, jossa yksi jäsenmaa survotaan rautasaappaan alle, ei ole tätä päivää. Pyrrhoskaan ei tehnyt voitollaan mitään. Homeroksen Odysseuksen ajat ovat Euroopassa jo aikaa sitten menneet. Joycen Ulysseksen realismi olisi nyt valttia.

Heikki Talvitie

Espoossa 13.3.2017

Kommentit

Kiitos taas hyvistä

Kiitos taas hyvistä kirjoituksistasi, hienoa lukea tällaisia tekstejä,
Hyvää kevään alkua - ja historian hyvää havinaa.

Kirjoita uusi kommentti

Tämän kentän sisältö pidetään yksityisenä eikä sitä näytetä julkisesti.
CAPTCHA
This question is for testing whether you are a human visitor and to prevent automated spam submissions.