Itsenäisyyspäivän puhe Ilmajoella 6.12.2016

Kiitän kutsusta pitää itsenäisyyspäivän puhe täällä Ilmajoella. Keski-Loppeja on oltu, Talviteiksi on tultu ja paljon tässä prosessissa liittyy Ilmajokeen. Isoisäni Iisakki Vihtori Talvitie toimi kirkkoherrana 20-vuotta Karjalassa, Impilahdella. Suvussa kiertävän tarinan mukaan hän kuitenkin kaipasi juuriaan näillä lakeuksilla. Olkoon tämä puheeni kunnianosoitus suvun perinteille täällä Ilmajoella.

Suomen itsenäisyys täyttää nyt 99 vuotta. Ensi vuonna menee siis 100-vuotta rikki. On kuitenkin syytä todeta, että vaikka uusia valtioita on tämän sadan vuoden aikana syntynyt  toinen mokoma, niin Suomikin on valtiona varsin nuori. Silti Suomi on vanhempi kuin itsenäisyytemme.

Eerikin kronikka kertoo kuningas Eerikistä ja hänen langostaan Birgeristä. Birger lähetettiin kukistamaan tavasteja eli hämäläisiä. Kronikan mukaan kristityt voittivat ja pakanat hävisivät. Kristityt asuttivat sen maan kristityillä miehillä, ja siitä samasta maasta tuli kokonaan kristitty. Luulenpa, että venäläisten kuningas menetti sen. Kristityillä tarkoitetaan tässä länttä. Pakanoilla meitä suomalaisia. Venäjän kuninkaalla tarkoitetaan itää. Kronikan mukaan siis suomalaiset tulivat osaksi länttä ja Venäjä eli itä menetti sen eli suomalaisten heimojen asuttaman alueen. Muutama vuosi sitten tasavallan presidentti Sauli Niinistö sanoi uudenvuoden puheessaan, että Suomi on osa länttä ja Venäjä tietää sen. 1200-luvun alusta on pitkä matka 2010-luvulle ja paljon on tapahtunut näinä vuosisatoina. Silti viesti on tänä päivänä sama kuin se oli 800-vuotta sitten. Ja taas on hyvä muistaa, että kansojen historia ei koskaan pysähdy. Jokainen sukupolvi kokee oman hetkensä historiassa ainutkertaisella tavallaan.

Ruotsi tuli siis valloittajana. Ruotsi oli kuitenkin 1200-luvulta vahvempi Novgorodia ja Moskovaa aina 1700-luvulle asti ja ruotsalaisia saamme kiittää siitä valtioalueesta, joka on hieman vaihtelevassa muodossa ollut omamme itsenäisyyden aikana.

1700-luvulla Ruotsi ei enää kyennyt suojelemaan Suomen aluetta Venäjän kasvavalta voimalta. Pietari Suuri ja keisarinna Elisabet miehittivät Suomen alueen kahdesti. Näiden sekavien olojen jälkeen Ruotsi rakensi Helsingin edustalle merilinnoituksen Sveaporin eli Viaporin,  niin kuin suomalaiset sitä kutsuivat. Yrjö Maunu Sprengtporten ei kuitenkaan tyytynyt tähän, vaan esitti Katariina Suurelle järjestelyn, jossa Suomesta olisi tehty erillinen valtio Venäjän suojeluksessa. Tämä ei toteutunut Katariinan aikana, mutta Napoleonin sotien seurauksena Venäjän keisari Aleksanteri I valloitti loputkin Suomen lääneistä, niin kuin rauhansopimuksessa sanottiin. Sprengtporten ei ollut itsenäisyysmies, mutta hän haki Suomen alueelle vakautta ja suomalaisille turvallisuutta. Nämä kaksi tavoitetta ovat olleet suomalaisilla mielessä seuranneina vuosisatoina.

Venäjä siis valloitti Suomen, mutta Aleksanteri nosti Porvoon valtiopäivillä Suomen kansakuntien joukkoon ja liitti ns. Vanhan Suomen venäläisittäin nyt valloitettuun Uuteen Suomeen. 1700-luvun pirstottu  Suomen alue tuli jälleen yhtenäiseksi Suomen autonomisen suuriruhtinaskunnan rajoilla. Krimin sodassa koetun tappion kautta Aleksanteri II omaksui Snellmanilta paljon sellaisia ajatuksia, jotka vahvistivat Suomen instituutioita kehittyvän autonomian kautta. Valtiopäivät tulivat säännöllisiksi, suomen kieli tuli periatteessa tasaveroiseksi ruotsin kielen kanssa ja myöhemmin Suomi sai oman rahan. Suomalaiset tavarat siirtyivät Venäjän suurille markkinoille ilman tullia, kun taas venäläiset tavarat kohtasivat Suomessa tullimuurin.

Suomalainen kansallisaate luotiin 1800-luvulla. Sen aloitti Kalevala ja perässä seurasi koko taiteellinen maailma. Myös monikansallisessa Venäjän keisarikunnassa haaveiltiin omasta kansallisvaltiosta. Nämä pyrkimykset koettiin Suomessa ja muilla Venäjän reuna-alueilla sortovuosina. Venäjästä ei tullut kansallisvaltiota ja 1905 koetut levottomuudet johtivat siihen, että Suomi sai yksikamarisen eduskunnan, jossa myös naisilla oli äänioikeus.

I maailmansota romahdutti sitten keisarikunnan. Euroopan uusi voimakeskus, Saksa haki itselleen suurvaltastatusta ja oli yhdessä Itävallan kanssa joutunut kahden rintaman sotaan. Jos lännessä oli juututtu mutaisiin taisteluhautoihin, niin itärintamalla oli tilanne saksalaisille parempi. Venäjän armeija ja sodan johto ei ollut ajan tasalla ja vallankumoukselliset aatteet levisivät tappioiden myötä. Helmikuun vallankumous 1917 merkitsi sitä, että keisari luopui vallasta ja Venäjällä syntyi väliaikainen hallitus, jonka tehtävänä oli suunnitella tulevaisuuden hallitusmuotoa.

Suomessa eduskunta oli vasemmistoenemmistöinen ja suunnitteli valtalakia, josta syystä väliaikainen hallitus hajotti eduskunnan. Uusien vaalien kautta eduskuntaan tuli enemmistö oikealta. Kun sitten lokakuun vallankaappaus toi bolshevikit valtaan Venäjällä, niin alkoi senaatti Svinhufvudin johdolla suunnitella Suomen irrottamista Venäjän yhteydestä. Saksa oli aloittamassa aselepo- ja rauhanneuvotteluja Neuvosto-Venäjän kanssa joulukuun alussa 1917 ja toivoi, että Suomi antaisi itsenäisyysjulistuksen, jotta Saksa voisi neuvotteluissaan painostaa neuvostohallitusta Suomen itsenäisyyden tunnustamiseen. Eduskunta käsitteli asiaa 4.12. ja senaatti päätti itsenäisyysjulistuksesta 6.12. Saksan politiikkana ennen aseleponeuvotteluja ja niiden aikana oli heikentää Venäjän sotaponnistuksia. Siinä tarkoituksessa Lenin kuljetettiin silloiseen Petrogradiin helmikuun kaappauksen jälkeen ja suomalainen jääkäripataljoona tuotiin Suomeen vuoden 1918 alussa.

Trotski oli joulukuusta 1917 helmikuun loppuun 1918 kansankomissaarien neuvostossa vahvempi kuin Lenin. Trotski johti rauhanneuvotteluja Saksan kanssa ja se oli Trotski, joka saksalaisten painostukseen totesi, että Neuvosto-Venäjä tunnustaisi Suomen itsenäisyyden, mikäli suomalaiset sitä pyytäisivät.

Kun ilmeni, että Saksa enempää kuin Ruotsikaan ei tunnustaisi Suomen itsenäisyyttä ennen kuin Neuvosto-Venäjä oli sen tehnyt, niin taipui Svinhufvud pyytämään itsenäisyyden tunnustamista kansankomissaarien neuvostolta, joka tunnusti Suomen itsenäisyyden vuoden 1917 viimeisenä päivänä. Saksa ja Ruotsi tunnustivat itsenäisyytemme 4.1.1918.

Saksalaiset kyllästyivät rauhanneuvottelujen hitaaseen junnaamiseen ja aloittivat uudelleen sotatoimet Neuvosto-Venäjää vastaan 12.2.1918. Muutamassa viikossa saksalaiset valloittivat Viron, Valko-Venäjän, Ukrainan ja Krimin niemimaan. Nyt Trotski työnnettiin sivuun ja Leninin johdolla tehtiin rauha 3.3.1918. Siinä Neuvosto-Venäjä tunnusti Suomen, Viron ja Ukrainan itsenäisyyden, jotka siirrettiin käytännössä Saksan etupiiriin.

Suomessa kapina oli johtanut täysimittaiseen sisällissotaan. Punakaartit pitivät hallussaan Helsinkiä ja Etelä-Suomea. Valkoinen Suomi järjestäytyi Vaasassa, jonne osa senaatista oli paennut ja Mannerheim aloitti sieltä etenemisen kohti Tamperetta. Saksan sodanjohto halusi realisoida Suomen etupiiriinsä ja siinä tarkoituksessa se lähetti Suomeen Itämeren divisioonan. Kun saksalaiset nousivat maihin Hangossa huhtikuun alussa 1918, niin siellä neuvoteltiin Neuvosto-Venäjän edustajien kanssa neuvostojoukkojen poistuminen Suomesta rauhansopimuksen mukaisesti. Punakaartien voima sotakokemusta ja järjestäytynyttä sodankäyntiä edustavalle saksalaiselle divisioonalle ei riittänyt tehokkaaseen vastarintaan ja niin saksalaiset etenivät Helsinkiin ja valloittivat varsin lyhyessä ajassa koko Etelä-Suomen. Mannerheimin valkoinen armeija voitti punakaartit linjalla Tampere-Viipuri.

Suomi halusi Saksasta pysyvän suojelijan Venäjää vastaan. Tässä tarkoituksessa senaatin johtoon tullut Paasikivi ja valtionhoitajaksi valittu Svinhufvud alkoivat ajaa saksalaissuuntausta, jossa Suomesta piti tulla monarkia saksalaisen kuninkaan johdolla. Suomi teki myös Saksan kanssa sopimuksia, jotka alistivat Suomen ulkosuhteet ja ulkomaankaupan Saksan kontrolliin. Kun saksalaiset vielä alkoivat organisoida Suomen armeijaa, niin Mannerheim lähti Ruotsiin.

Saksan pyydettyä aselepoa länsivalloilta marraskuussa 1918 koko asetelma romahti. Svinhufvud ja Paasikivi erosivat ja valtionhoitajaksi tuli Mannerheim. Itämereltä hävisi voimakeskus kun Saksa meni polvilleen ja Venäjä oli sisällissodan kierteessä. Suomesta tuli itsenäinen tasavalta. Tartossa 1920 Suomen itärajaksi tuli Stolbovan rauhan ja suuriruhtinaskunnan raja.

Hitlerin tultua valtaan 1933 suurvallat alkoivat varustautua uuden sodan varalta. Toinen maailmansota alkoi Puolan jakamisella Saksan ja Neuvostoliiton kesken. Sitä ennen Suomi ja Baltian maat oli siirretty Molotov-Ribbentrop-sopimuksella Neuvostoliiton etupiiriin. Neuvostoliitto alkoi nyt vuorostaan realisoida etupiiriään. Suomi ja Baltian maat pyydettiin neuvotteluihin Moskovaan. Kun Suomi ei halunnut neuvotella alueestaan, niin Neuvostoliitto aloitti sotatoimet marraskuun lopussa 1939. Talvisodassa Suomi oli yksin ja kykeni puolustautumaan Neuvostoliittoa vastaan tavalla, joka paitsi hämmästytti maailmaa niin johti toisen maailmansodan myöhemmissä vaiheissa siihen, että Suomen kansainvälinen asema vahvistui.  Jatkosota päättyi kylläkin Saksan rinnalla tappioon, mutta Suomelta ei vaadittu ehdotonta antautumista, vaan saimme välirauhansopimuksen, joka melkein sellaisenaan tuli rauhansopimukseksi 1947.

Mannerheimin arvovalta, Paasikiven realismi ja Kekkosen puolueettomuuspolitiikka takasivat sen, että Suomi kykeni nostamaan liikkumatilaansa Kylmän sodan aikaisissa kansainvälisissä suhteissa, joissa rajoittavana tekijänä oli yya-sopimus ja dynaamisena vektorina Suomen puolueettomuuspolitiikka. Kruunu tuli päähän vuonna 1975, kun kaikki Euroopan maat ja Yhdysvallat sekä Kanada kokoontuivat Helsinkiin allekirjoittamaan Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssin loppuasiakirjaa.

Neuvostoliitto lakkautti itsensä 31.12.1991. Seuraajaksi tuli Venäjän Federaatio. Sen kanssa sovittiin yya-sopimuksen lakkauttamisesta tammikuussa 1992. Suomi oli valmis hakemaan Euroopan Unionin jäsenyyttä yhdessä Ruotsin ja Itävallan kanssa.

Suomi on hakenut turvaa Euroopan Unionista. Vielä tämän vuoden ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa todetaan, että Euroopan Unionin yhteiset Venäjä-linjaukset ovat Suomen toiminnan perusta. Lännen pakotepolitiikka ja Venäjän vastapakotteet ovat romahduttaneet Suomen ja Venäjän kaupan 30%:iin aikaisemmasta tasosta. Lännen ja Venäjän erimielisyydet Balkanilla, Etelä-Kaukasiassa, Moldovassa, Transnistriassa, Krimillä ja Ukrainassa ovat aiheuttaneet useita aseellisia selkkausta Euroopassa ja nyt jännitys on noussut myös Itämerellä. Suomi ja Ruotsi ovat NATOn kumppaneita ja molemmilla on ns. isäntämaasopimus NATOn ja Yhdysvaltain kanssa. Suomi ja Ruotsi myös harjoittelevat aktiivisesti NATOn ja Yhdysvaltain kanssa omilla alueillaan ja Baltiassa. Vastapainona Venäjä on sijoittanut näyttävän operaation yhteydessä Iskander-ohjuksia Kaliningradiin. Samaan aikaan Euroopan Unionissa on useita kriisejä, joista näkyvin on Ison-Britannian irtautumispyrkimykset unionista. Yhdysvallat on siirtymisvaiheessa, kun Barack Obama jättää presidentin tehtävät Donald Trumpille.

Kaiken tämän keskellä dialogi lännen ja Venäjän välillä on Suomenkin kohtalon peruskysymys. Suomessa tasavallan presidentti Sauli Niinistö on ylläpitänyt dialogia Venäjän presidenttiin, joka nyt osoittautuu oikeaksi politiikaksi. Myös pääministerit ja ulkoministerit ovat tavanneet. Suomessa ollaan tänään valmiimpia hoitamaan Venäjä suhteita myös kahdenkeskisesti, jos Suomen etu niin vaatii. Suomi on osa länttä ja Venäjä tietää sen. Se ei kuitenkaan saa estää yhteistyötä, jolla pyritään välttämään aseellinen konflikti itämeren alueella.

Suomalaisilla on vankka usko itsenäisyyteensä ja kansainväliseen yhteistyöhön. Täten myös parhaiten turvaamme kansakunnan tulevaisuuden.

Toivotan Teille kaikille hyvää itsenäisyyspäivää.

 

Kommentit

Toivottavasti tällainen

Toivottavasti tällainen teksti olisi kaikkien luettavissa yleisesti, varsinkin nuorison keskuudessa. Aikanaan lyseossa (1960-luvulla ) historian oppitunnit loppuivat vuoteen 1914, sen jälkeiset tapahtumat ja toimet olivat vielä tabuja.
Talvisotaa kyllä hehkutettiin lehdissä ja Tuntematon oli suosikkikirja. Suur-Suomi hankkeista ja sotimisesta Saksan rinnalla vaiettiin, ( viisastiko ? ) vaiko myötähäpeästa natsien kanssa touhuamisesta ? Vasta 2000-luvulla ovat eri historioitsijat valottaneet monia pimeäksi jääneitä vaiheita. Yhä ( kai turhaan ) odotan tarkempaa tietoa esim. Jumindan miinoittamisesta suomlaisten ja saksalaisten toimesta ennen jatkosodan virallista alkamista. Miinat vaativat tuhansien siivilien hengen.

Hyvin tehty hieno puhe,

Hyvin tehty hieno puhe, kiitos siitä.