Ruotsin aktiivinen turvallisuuspolitiikka

Ruotsin armeijan uusi ylipäällikkö Micael Bydén vieraili 26.10. Suomessa ja piti esitelmän Maanpuolustuskurssiyhdistyksen syyskokouksessa. Tämä antaa tilaisuuden tarkastella lähemmin Ruotsin turvallisuuspolitiikkaa pitkässä linjassa.

Ruotsi on ollut rauhan tilassa nyt 201 vuotta. Tutkiessani tätä ilmiötä olen tullut siihen tulokseen, että rauhantilan säilyttäminen näin kauan on onnistunut Ruotsille sen harjoittaman tasapainopolitiikan vuoksi.  Ensimmäinen Bernadotte jo katsoi, että Englannin läsnäolo Itämerellä oli suotavaa Venäjän voiman tasapainottamiseksi. Toisen maailmansodan jälkeen Ruotsin hallitukset ovat korostaneet, että Yhdysvaltain läsnäolo Itämerellä on suotavaa ensin Neuvostoliiton ja sitten Venäjän voiman tasapainottamiseksi.

Ruotsissa on lähdetty myös siitä, ettei Yhdysvaltain pidä harjoittaa aggressiivista politiikkaa, mutta läsnäolo on tärkeää.

Ylipäällikkö Bydén on vasta valittu virkaansa. Hän on aikaisemmin toiminut sotilasasiamiehenä Washingtonissa ja on ilmavoimien upseeri. Nämä näkökohdat lienevät painaneet vaa’assa, kun hänet tehtävään valittiin.

Ruotsin puolustusministeri on tuonut esille, että Ruotsi tiivistää suhteitaan Yhdysvaltoihin turvallisuuspolitiikan alueella. Bydén mainitsi, että Ruotsi on Nato-kumppani ja harjoittaa sotilaallista yhteistyötä Pohjoismaiden kanssa. Täten kansainvälinen yhteistyö vahvistaa Ruotsin puolustusvoimia. Ruotsi on myös mukana Malin, Irakin ja Afganistanin operaatioissa. Bydén ei maininnut, että Ruotsi osallistui myös Libyan pommittamiseen muutamilla ilmavoimien koneella. Näihin operaatioihin osallistumalla Ruotsi harjoituttaa asevoimiaan sodan olosuhteita vastaavissa tilanteissa.

Erityinen huomio Yhdysvaltoihin viittaa mielestäni siihen, että Ruotsi katsoo Itämeren jännityksen nousun merkitsevän tietenkin suurvaltojen vastakkainasettelua, mutta että se saattaa jossain vaiheessa Ukrainan ja Syyrian tilanteiden tullessa suurvaltain keskinäisten neuvottelujen piiriin johtaa samanlaiseen tilanteeseen myös Itämerellä. Tällöin Ruotsi haluaa turvata omat kansalliset etunsa tiiviillä yhteydenpidolla Yhdysvaltoihin. Vaarana nimittäin on, että suurvallat sopivat asioista muita paljoakaan kuulematta.

Bydénin esityksessä ei mielestäni ollut mitään uutta. Yhteistyötä harjoitetaan kansainvälisesti mutta operatiiviset päätökset jätetään hallituksen tehtäviksi. Bydén ei ottanut esityksessään kantaa NATO-jäsenyyteen, mutta kuten tunnettua, se vaatisi toteutuakseen poliittisen kentän konsensuksen ja kansanäänestyksen. Ja siitä ollaan vielä kaukana.

Pitkän linjan ruotsalainen diplomaatti Sven Hirdman, joka oli kymmenen vuotta Ruotsin suurlähettiläänä Moskovassa, käy muistelmakirjassaan läpi eräitä hänen mielestään tärkeitä turvallisuuspolitiikan näkökohtia.

Kylmän sodan vuosina Ruotsi pyrki Hirdmanin mukaan siihen, että se voisi säilyttää mahdollisen sodan syttyessä puolueettomuutensa. Jos Ruotsi kaikesta huolimatta tulisi hyökkäyksen kohteeksi, niin Ruotsi ylläpiti tiedustelu- ja materiaaliyhteistyötä länsivaltojen kanssa.
Hirdman ei näe erityisen myönteisesti sitä, että Ruotsi vähensi puolustusmenojaan, jotka olivat 3% BKT:stä vuonna 1980-luvulla 1,1%:iin BKT:stä vuonna 2010.

Hirdman luettelee myös useita syitä sille näkemykselleen, että Nato-jäsenyys ei vahvistaisi Ruotsin turvallisuutta vaan vähentäisi sitä.

Ruotsin 200-vuotinen liittoutumattomuuspolitiikka on palvellut Ruotsia hyvin. Ruotsin ja Suomen Nato-jäsenyys lisäisi entisestään jännitystä Itämerellä. Venäjän aggressio Itämerellä jotakin Nato- tai EU-maata kohtaan ei näytä todennäköiseltä. Jäsenyys Natossa merkitsisi sotatilanteessa Euroopassa Ruotsin vetämistä mukaan sotaan. Hirdman tähdentää, että Ruotsilla ei ole velvoitteita Baltian maita kohtaan. Niiden puolustaminen on Naton asia. Nato-jäsenyys vaatii Ruotsissa laajan kansallisen keskustelun. Jäsenyys Natossa merkitsisi myös luopumista ydinaseettomuudesta. Yksittäinen kriisi ei voi olla syynä turvallisuuspoliittisen linjan vaihtamiseen. Nato-jäsenyys Ruotsissa vaatii kansanäänestyksen. Nato-jäsenyyden sijasta Ruotsin tulisi toimia aktiivisesti konfliktejä estävästi sen lähialueilla.

Ja lopuksi. Suomi-Venäjä-Seura valitsee ensi kuussa itselleen uuden puheenjohtajan. Tehdäkseni hänelle ja hänen linjauksilleen tilaa lopetan tältä erää näiden blogien kirjoittamisen.

 

 

Kommentit

Kirjoita uusi kommentti

Tämän kentän sisältö pidetään yksityisenä eikä sitä näytetä julkisesti.
CAPTCHA
This question is for testing whether you are a human visitor and to prevent automated spam submissions.