Suomalainen kirjallisuus kiinnostaa maahanmuuttajia – ainakin naisia

Savonlinnan osasto aloitti keväällä suomalaisen kirjallisuuden lukupiirin pitämisen venäläistaustaisille maahanmuuttajille. Se on yhteistyötä Savonlinnan kansainvälisen kohtaamispaikan Navigaattorin (Linnalan setlementti ja Savonlinnan kaupunki) kanssa. Navigaattori tarjoaa tilan ja hoitaa tiedottamista kohderyhmälle. Lukupiirin alustaja on Venäjä-seuran osastosta.

Kevätpuolella tapaamisia oli kolme. Läsnäolijoita oli neljästä kahdeksaan, kaikki naisia. Keskustelua syntyi heti alussa.  Tuli esille mitä suomalaisia kirjailijoita tai kirjoja osallistujat tietävät: Maiju Lassila ja ”Tulitikkuja lainaamassa” tietysti, Iris Kähäri ja Maria Jotuni tulivat esille, mutta uudemmasta kirjallisuudesta aika vähän. Oli vasta käyty kevyesti diasarjalla läpi suomalainen kirjallisuus Agricolasta Linnaan. Minna Canth ja Mika Waltari herättivät kiinnostusta. Ja jo ensimmäisellä kerralla osallistujat halusivat kotiläksyjä.

Toisella kerralla oli sitten kotiläksyinä tehdyt osallistujien hienot esitykset Eino Leinosta, jossa tuli hyvin esille myös hänen aikansa suomalainen yhteiskunta, ja Mauri Kunnaksesta, jossa ihastusta herätti hänen kuvin kertomansa Suomen historia. Kari Hotakaisen ”Juoksuhaudantie” oli tuonut venäläiselle esittäjälle yllättävänä, uutena asiana suomalaisten stressin aiheet. Käytiin läpi suomalaisia kirjailijoita Linnasta nykypäivään.

Olen pitänyt omat esitykseni suomeksi, mikä kuulemma palvelee suomen oppimista. Kirjaesittelyt ja keskustelut käydään venäjäksi. En itse ymmärrä kaikkea, mutta ihastukset ja tunteet tulevat hyvin esille piiriläisten omalla kielellä.

Joka kerralla opin itse lisää suomalaisesta kirjallisuudesta. Kolmannella kerralla esittelin Suomalaisen kirjallisuuden seuran nettisivuilta löytämäni listauksen siitä, mitä kirjoja on käännetty suomesta venäjäksi. Tältä listalta venäläistaustaiset lukupiiriläiset etsivät lukemista kesäksi. Ahkerin oli kesän aikana lukenut Sofi Oksasen Puhdistuksen ja Arto Paasilinnan Jäniksen vuoden, molemmat kylläkin venäjäksi.

Alustajalla on ollut tilaisuus esitellä mistä itse tykkää. Arvostettujen klassikoiden lisäksi on puhuttu Finlandia-ehdokkaista ja suomenkielisen kirjallisuuden lisäksi ruotsin- ja saamenkielellä kirjoittavista kirjailijoista. Lasten kirjat, kevyemmät historialliset kirjat ja dekkarit on käsitelty. Samoin on käyty läpi maahanmuuttajien kirjoittamia kirjoja ja mitä venäläiset kirjoittavat suomalaisista. On myös muistettu Savonlinnan tunnetut kirjailijanimet.

Elokuussa käytiin Varkauden teatterissa katsomassa Petroskoin kansallisen teatterin suomeksi esittämä ”Kun on tunteet”. Kuva on poimittu Savon Sanomien nettiartikkelista teatterin vierailusta Suomessa.

Syksyn ensimmäisessä tapaamisessa puhuttiin juuri tästä esityksestä, jossa oli Maria Jotunin ja Aleksis Kiven tekstiä. Keskusteltiin myös Aleksis Kiven ja Maria Jotunin elämästä sekä heidän aikojensa Suomesta.

Tällä kertaa alustajalle esitettiin myös kysymys: ”Onko olemassa hauska suomalainen kirja?”. Tähän asti esillä olleet olivat siis ehkä hyviä kirjoja mutta raskaita kokemuksia.

Kotiläksyä nettihaulla tehdessäni löysin kolme hauskaa kirjaa: Mauri Kunnaksen ”Hauska eläinkirja”, ”Ha ha hauska Kari Suomalainen” ja Kalle Veirton ”Hauska ohut kirja”. Suomalainen kirjallisuus on siis kovin vakavaa. Kyselemällä tutuilta hauskoiksi ehdotettiin Arto Paasilinnan ja Tuomas Kyrön kirjoittamat kirjat.

Kaikuna Petroskoin teatterin esityksestä eräs osallistuja esitteli Maria Jotunin ”Huojuva talon”. Todettiin, että kirja perheväkivalta-aiheineen on valitettavan ajankohtainen.  Iloisempi oli esittely ”Mielensäpahoittaja”-elokuvasta, joka oli puhuttu venäjäksi. Oli kuulemma ihan tullut mieleen oma isoisä Venäjällä. Lukupiiriin osallistujat ovatkin katsoneet monia suomalaisiin kirjoihin perustuvia elokuvia, joko netistä tai kirjastosta lainaamiltaan dvd-levyiltä.

Kun tiesimme menevämme yhdessä katsomaan ”Pojat”-esityksen Savonlinnan teatterissa, esittelin Paavo Rintalaa. Puhuimme myös kirjailijoista eri puolilta Suomea; vaikuttaako erilainen luonto, elämän olosuhteet tai murre kirjoittajaan ja lukijaan. Teatterin jälkeisellä tapaamisella puhuimme paitsi esityksestä ja kirjasta myös Lapin sodasta, saksalaisten vaikutuksesta pohjoisessa, Pohjois-Suomessa ja Oulussa, jossa ”Pojat” tapahtuu.

Suomalaisen kirjallisuuden lukupiiri ei siis ole vain kirjojen lukemista ja esittelyä. Keskustellaan kirjojen ja teatteriesitysten aikakaudesta, historiasta, perheistä ja omista kokemuksista. Puhutaan kielestä ja tyyleistä. Arvioidaan teatteriesityksiä ja kommentoidaan elokuvia, puhutaan musiikista niissä.

Tuoreen lisän suomalaiseen kirjallisuuteen toi osallistuminen Suomalaisen kirjan iltaan 6.11. Savonlinnasalilla. Siellä Jorma Kaimio, nykyisin Rantasalmella asuva entinen WSOY:n johtaja, haastatteli seitsemää suomalaista nykykirjailijaa heidän uusista kirjoistaan. Rosa Liksomin meänkielinen ”Everstinna” liittyi sopivasti edelliseen Lapin sota –aiheeseen. Matti Röngän ”Yyteet”-kirjan lisäksi maahanmuuttajissa herättivät mielenkiintoa Viktor Kärppä-dekkarit. Kjell Westön ”Rikinkeltaisen taivaan” haluaa joku lukea.

Lukupiirin naiset ovat muutenkin aktiivisia. He kuuluvat venäjänkielisten kuoroon, joka esiintyi Kansainvälinen Savonlinna –viikon tapahtumassa Savonlinnan pääkirjastolla 18.11. Kansainvälinen viikko (13. – 18.11.) antoi mahdollisuuden eri maahanmuuttajaryhmille tuoda esille omaa kulttuuriaan ja tapojaan. Lukupiiriläisistä löytyi myös venäläisen pop up -kahvilan leipuri ja lasten askartelun ohjaaja.

Ja osasto pääsi hyvin esittelemään toimintaansa maahanmuuttajille.

Seuraavan kerran tavataankin vasta sitten kun sekä suomalaiset että venäläiset joulun ja uudenvuoden juhlat on juhlittu, lomat pidetty ja sukulaiset palanneet koteihinsa. Alkuvuodesta voidaan lukupiirin suuntaa viedä uusiin suuntiin, vaikka kuunnella lukemista ja neuloa villasukkia suomalaisen ja venäläisen ohjeen mukaan.

Kommentit

Kirjoita uusi kommentti

Tämän kentän sisältö pidetään yksityisenä eikä sitä näytetä julkisesti.
CAPTCHA
This question is for testing whether you are a human visitor and to prevent automated spam submissions.