Yhteistyö vihanpitoa viisaampaa

”100 vuotta itärajan tuntumassa” tilaisuussarja on pyörähtänyt käyntiin Joensuussa. Luentosarja järjestetään Joensuun Venäjän ystävät ry:n aloitteesta kumppaneina Pohjois-Karjalan historiallinen yhdistys, Itä-Suomen yliopiston Venäjä- ja rajatutkimuskeskus VERA sekä Venäjän ja Itä-Euroopan tutkimuksen seura.

- Suhteet naapuriin ovat itärajalla osa arkea. Raja on yhdistänyt ja erottanut. On ollut vihanpitoa ja yhteistyötä. Suomen ja Venäjän/Neuvostoliiton suhteiden tarkastelu osoittaa, että uhkakuvien rakentelua hyödyllisempää ja arvokkaampaa on yhteistyön kehittäminen, toteaa Joensuun Venäjän ystävien puheenjohtaja Marja Jänis.

Helmikuussa järjestetyn ensimmäisen tilaisuuden aiheena oli Suomi-Neuvostoliitto seuran Pohjois-Karjalan piirin toiminta. Alustajana oli piirin 40-vuotishistoriikin (1944-84) kirjoittanut toimittaja Matti Ronkainen. SNS:n toiminta lähti syksyllä 1944 ripeästi käyntiin: osastoja perustettiin kylille ja kuntakeskuksiin, jäseniksi tuli ihmisiä kaikista yhteiskuntapiireistä. Alkuinnostuksen jälkeen pari vuosikymmentä oli hiljaiseloa, kunnes 1960-luvun lopulta lähtien seuran arvostus nousi koko kansan keskuudessa.

Ronkainen kertoi, että piirillä ja osastoilla oli alusta asti tärkeä rooli naapuritiedon välityksessä (NL:ssa suomeksi ilmestyneet lehdet), kulttuurissa (elokuvat, kirjallisuus, taiteilijavierailut), taloudellisessa yhteistyössä (rajakauppa), matkailussa, nuoriso-, urheilu- ja kulttuurivaihdossa, ystävyyskuntatoiminnassa ja venäjän kielen opiskelun edistämisessä.
- Seurassa oltiin aidon ystävyyden ja yhteistyön asialla, ei rähmällään, alustaja totesi.

Maaliskuussa emeritaprofessori Kaija Heikkinen luennoi yliopistojen ja tutkijoiden yhteistyöstä Venäjän Karjalassa. Heikkinen näki sen pitkänä jatkumona, joka alkoi Pietarin alueeseen kohdistuneesta kiinnostuksesta. Pietarissa vaikuttaneista suomalaisista Heikkinen nosti esiin akatemiaprofessori A.J.Sjögrenin, Elias Lönnrotin oppi-isän sekä D.E.Europaeuksen, jonka tutkimusmatkat ulottuivat Karjalaan, Vienaan, Inkerinmaalle ja Viroon.

Joensuun yliopisto solmi ensimmäisenä lännen yliopistona yhteistyösopimuksen 1970-luvulla Petroskoin yliopiston kanssa. Tutkimusyhteistyötä haittasi pitkän Leningradin kautta kuljettavan matkan lisäksi byrokratia. Suhteet tiivistyivät rajan avauduttua 1980-luvun lopulla ja kukoistivat heti Neuvostoliiton romahdettua 1990-luvulla.

Tämän kevään luentotilaisuuksia on vielä kaksi: huhtikuussa teemana on koululaisten yhteistyö, josta alustaa Joensuun normaalikoulussa venäjän kielen lehtorina työskennellyt Kaija Perho. Toukokuussa terveyskeskuslääkäri Tapio Hämäläinen kertoo suomalaisten sosiaaliala- ja terveysalan hankkeista Venäjän Karjalassa.

Syyskauden aiheita ovat muun muassa talous ja kauppa, kulttuuri, urheilu ja ystävyyskuntatoiminta. Pohjois-Karjalan historiallinen yhdistys järjestää lokakuussa sarjaan liittyvän seminaarin aiheena Karjala, Suomi, Venäjä. Tilaisuussarja päättyy marras- joulukuun vaihteessa pikkujoulutyyppiseen iltaan, johon kutsutaan karjalankielinen rokkistara Santtu Karhu Petroskoista.

Teksti ja kuva Matti Ronkainen

Kommentit

Kirjoita uusi kommentti

Tämän kentän sisältö pidetään yksityisenä eikä sitä näytetä julkisesti.
CAPTCHA
This question is for testing whether you are a human visitor and to prevent automated spam submissions.