Tutustu seuraan

Suomi-Venäjä-Seura on Suomen ja Venäjän välillä kansalaisten ja kansalaisjärjestöjen yhteistyötä sekä kulttuuri-, ympäristö- ja taloudellisia suhteita rakentava järjestö.
Seura tarjoaa monipuolisen toimintakanavan Venäjästä kiinnostuneille kansalaisille ja yhteisöille sekä toimii yhteistyökumppanina Venäjältä Suomeen suuntautuvassa kansalaistoiminnassa.
Toimintamme perusarvoja ovat mm. suvaitsevaisuus ja moniarvoisuus, avoimuus ja läpinäkyvyys sekä luotettavuus. Tervetuloa mukaan toimintaamme - mikään venäläinen ei ole meille vierasta!
Suomi-Venäjä-Seuran perustava kokous pidettiin 14.-15.10.1944.

 

Hieman historiaa

Suomi-Venäjä-Seuraa voidaan täydellä syyllä pitää 15.10.1944 perustetun Suomi-Neuvostoliitto-Seuran työn jatkajana uusissa olosuhteissa. Jo kauan ennen Suomi-Neuvostoliitto-Seuran perustamista – aina 1920-luvulta alkaen – ajatus järjestöstä, joka edesauttaisi kulttuuri- ja tiedevaihdon kehittämistä itäisen naapurimaamme kanssa, oli virinnyt suomalaisen sivistyneistön keskuudessa. Vasemmistolainen työväenliike taas valmisteli Neuvostoliiton ystävien laajaa joukkojärjestöä. Sotiemme välissä syntyikin 1940 toukokuussa Suomen ja Neuvostoliiton rauhan ja ystävyyden seura, joka kasvoi nopeasti vasemmistolaisen työväestön johdolla yli 35.000 jäsenen ja 115 paikallisosaston joukkojärjestöksi. Se kuitenkin lakkautettiin viranomaisten toimesta jo vuoden 1940 lopussa.

Vuonna 1944 heti välirauhan solmimisen jälkeen heräsivät uudelleen ajatukset ystävyysseuran perustamisesta siten, että se muodostuisi poliittisten ristiriitojen yläpuolella olevaksi kansalaisjärjestöksi, joka kattaisi niin laajojen kansalaispiirien ystävyystoiminnan kuin myös kulttuurin, tieteen ja tekniikan alan yhteistyönkin. Suomi-Neuvostoliitto-Seuran perustavan kokouksen osanottajien joukosta voidaan löytää mm. valtiovallan, kulttuurin ja tieteen suuria nimiä (mm. valtioneuvos J.K. Paasikivi, tohtori Urho Kekkonen, kirjailija Arvo Turtiainen, kirjailija Hella Wuolijoki, tohtori Ensio Hiitonen, tohtori Yrjö Ruutu, maisteri Raoul Palmgren, teollisuusneuvos Max Sergelius, insinööri Albert R. Enckell) sekä vasemmistolaisen työväenliikkeen vaikuttajia (mm. kirjastonhoitaja Hertta Kuusinen, kirvesmies Lauri Kantola, kivityömies Jaakko Parkkari, toimittaja Aimo Rikka).

Suomi-Neuvostoliitto-Seura vaikutti merkittävästi siihen, että Suomen ja Neuvostoliiton välille saatiin vuonna 1948 solmittua Ystävyys-, yhteistyö- ja keskinäinen avunantosopimus, joka neljän vuosikymmenen ajan toimi maittemme välisen yhteistyön perustana. Vaikka nykyään on tullut muotiasiaksi väheksyä tätä sopimusta ja syyttää maan senaikaisia vallanpitäjiä "rähmällään olosta", niin historian objektiivinen tarkastelu osoittaa, että ilman YYA-sopimusta Suomi olisi tuskin saanut edullisia suuria rakennusurakoita Neuvostoliitolta (mm. Jäniskoski, Pääjärvi, Kostamus, Svetogorsk, Viru-hotelli) tai sopimusta Porkkalan vuokra-alueen ennenaikaisesta palauttamisesta tai Saimaan kanava-alueen vuokraamisesta.

Seura ryhtyi aivan alkumetreiltään toteuttamaan kulttuurivaihtoa taiteilijaryhmien ja valtuuskuntien avulla. Maailmansodan vielä riehuessa Euroopassa tammikuussa 1945 Suomeen saapui konserttimatkalle A.A. Aleksandrovin johtama Puna-armeijan laulu- ja tanssiyhtye. Seuran aloitteesta järjestettiin ensimmäiset teollisuusnäyttelyt molemmissa maissa ja pian niiden jälkeen muodostettiin Suomalais-venäläinen kauppakamari. Seuran aloitteesta perustettiin jo vuonna 1947 opetusministeriön alaisuuteen Neuvostoliittoinstituutti (nykyisin Venäjän ja Itä-Euroopan instituutti), jonka kirjaston perustaksi tuli Suomi-Neuvostoliitto-Seuran kirjasto. Seura oli perustamassa ja ylläpitämässä Tampereen Lenin-museota ja Helsingin suomalais-venäläistä koulua, se oli aloitteentekijänä kulttuuriyhteistyösopimuksen aikaansaamiseksi. SN-seura oli mukana perustamassa Suomen ja neuvostoliiton välisen matkailun aloittanutta Lomamatkat Oy:tä ja neuvostoliittolaisen kirjallisuuden kustantamiseen erikoistunutta Kansankulttuuri Oy:tä. Seuran panos oli keskeinen ystävyyskaupunkitoiminnan aikaansaamisessa ja seuran johdolla alkoivat kehittyä nuorisovaihdon eri muodot.

Timo Karvonen
Kirjoitus on laadittu 15.10.2004 seuran 60-vuotisjuhlien yhteydessä.