Heikki Talvitien näkökulma  

Osallistuin tänään ETYKin Helsingin kokouksen 40-vuotisjuhlaistuntoon Finlandia-talossa. Se tosiasia, että Venäjä ei lähettänyt valtuuskuntaa ETYJ:n parlamentaarikkojen kokoontumiseen ja että juhlaistunnon korkean tason kokoukseen osallistui tietojeni mukaan Venäjän suurlähetystön ykkössihteeri, kuvastaa tilannetta, joka on hyvin moniselitteinen. Ensinnäkin Suomi epäonnistui yrityksissään saada venäläiset EU:n pakotelistalla olevat henkilöt Helsingin kokouksiin.

Der Spiegel on raportoinut siitä, että Yhdysvallat on vaatinut kovaa pakotekuria EU-mailta ja samaan aikaan se on itse lisännyt kauppaansa Venäjän kanssa. Der Spiegel listaa erityisesti saksalaisten junakaupat, jotka nyt ovat menneet Kiinaan. Muistissahan on myös Ranskan telakoilla valmisteilla olleet kaksi sota-alusta, joiden kaupat Ranska joutui perumaan Yhdysvaltain painostuksesta.

Georgetownin yliopiston professori ja Yhdysvaltain ulkoministeriötäkin palvellut Angela E. Stent on kirjoittanut mielenkiintoisen kehityskulun Yhdysvaltain ja Venäjän suhteisiin uuden Venäjän aikana. Kirja (The Limits of Partnership) jaettiin kaikille USA-Venäjä business-Councilin osanottajille lokakuussa viime vuonna, eikä syyttä. Kirja kestää arvostelun tuli lukija sitten Amerikoista tai Venäjältä.

Pietari Suuri suunnitteli Intian valloittamista Persian kautta ja sai britit varuilleen. Myös Napoleonilla oli näitä Intiaa koskevia suunnitelmia ja Napoleonin Egyptin retki oli tarkoitettu Intian valloituksen esiasteeksi. Sittemmin venäläiset aloittivat Etelä-Kaukasian ja Keski-Aasian valloituksen ja taas englantilaiset epäilivät venäläisten pyrkivän Intian valloitukseen.