Venäjän hallinnolliset alueet

Adygeja (Adygian tasavalta)
 
Pääkaupunki: Maikop (162.400 as./2002
Pinta-ala: 7.600 km2
Asukasmäärä: 447.000 (2002)
Sijainti: Krasnodarin aluepiirin keskellä; Pohjois-Kaukasuksella
Teollisuus: elintarviketeollisuutta, metsäteollisuutta, puunjalostusta, koneenrakennusta, kaasuntuotantoa
Teoll. keskukset: Maikop, Kamennomotski
Maatalous: viljaa, auringonkukkaa, sokerijuurikasta, tupakkaa, vihanneksia, viininviljelyä, karjanhoitoa ja mehiläistarhausta
 
Altai (Altain tasavalta, ent. Vuoristo-Altain auton. alue)
 
Pääkaupunki: Gorno-Altaisk (-1932 Ulala, 32-48 Oirot-Tura) 47.800 as.
Pinta-ala: 92.600 km2
Asukasluku: 203.000 (2002)
Sijainti: Altain vuoriston etelä osassa
Vesistöt: Katun- ja Bilja-joet, Teletskoje-järvi
Teollisuus: metsäteollisuutta, puunjalostusta, kevyttä-, elintarvike- ja rakennusaineteollisuutta, sähkötekniikan teollisuutta, rakennusmineraalien louhintaa
Teoll. keskus: Gorno-Altaisk
Maatalous: karjanhoitoa, Siperian kauriin tarhausta, mehiläistarhausta, viljan viljelyä, metsästystä
 
Bashkortostan (Bashkort Respublikasy)
 
Pinta-ala: 143.600 km2
Väkiluku: 4.104.300 (2002)
Pääkaupunki: Ufa (1.042.400 as/2002)
Sijainti: Etelä-Uralin lounaisrinteillä
Tärkeimmät joet: Belaja, Ufa
Teollisuus: öljynjalostus, petrokemia, konnerakennus (öljy- ja kemianteollisuuden laitteita, työstökoneita, moottoreita), metallinjalostusta, raskasta metalliteollisuutta, rakennusaineteollisuutta, puunjalostusta, kevyttä- ja elintarviketeollisuutta. öljyä, hiiltä, rautamalmia sekä kupari-sinkkimalmeja.
Teoll. keskukset: Ufa, Sterlitamak (264.400 as/2002), Salavat (158.500 as/2002, Ishimbai, Neftekamsk (122.300 as/2002), Oktjabrskij (108.700 as/2002)
Maatalous: viljaa, sokerijuurikasta, auringonkukkaa, vihanneksia, karjanhoitoa, siipikarjanhoitoa ja mehiläistarhausta.
 
Burjatia (Burjaadai Respublika)
 
Pääkaupunki: Ulan-Ude (-1934 Verhneudinsk), 359.400 as./2002
Pinta-ala: 351.300 km2, josta 4/5 taigametsää;
Asukasmäärä: 981.200 (2002)
Sijainti: Baikal-järven itärannalla ulottuen Mongolian rajasta Baikal-järven pohjoispuolelle.
Tärkeimmät joet: Selenga, Verhnjaja Angara, Vitim
Teollisuus: vuoriteollisuutta (volframi, molybdeeni, kulta, hiili), koneenrakennusta, metallinjalostusta, sahateollisuutta, puunjalostusta, ruskohiilen, grafiitin ja apatiitin tuotantoa.
Teoll.keskus: Ulan-Ude
Maatalous: karjanhoitoa, viljaa, turkistarhausta, metsästystä
 
Dagestan (Dagestanin tasavalta)
 
dagestflPääkaupunki: Mahatshkala (vuoteen 1921 Petrovsk-Port) - 466.800 as./2002
Pinta-ala: 50.300 km2
Asukasluku: 2.576.500 (2002)
Sijainti: Pohjois-Kaukasuksella Kaspianmeren rannikolla
Tärkeimmät joet: Terek, Sulak, Samur
Teollisuus: öljyn ja kaasun tuotantoa, koneenrakennusta, metalliteollisuutta, elintarvike- ja kevyttä teollisuutta, käsityöelinkeinoa (metallipakotusta, matonkudontaa)
Teoll. keskukset: Mahatshkala, Derbent, Kaspijsk, Izberbash, Hasavjurt, Kizljar, Kiziljurt, Buinaksk
Satama: Mahatshkala
Maatalous: viljaa, viinirypäleitä, viinin valmistusta, hedelmätarhoja
 
Hakassian tasavalta
 
Pääkaupunki: Abakan (1925 saakka Ust Abakanskoje, 1925-31 Hakassk) 165.200 as./2002
Pinta-ala: 61.900 km2
Kaupunkeja: 5 (Abakan, Sorsk, Sajanogorsk, Tshernogorsk, Balyksha)
Asukasluku: 546.000 (2002)
Sijainti: Etelä-Siperiassa, Jenisein yläjuoksulla
Tärkeimmät joet: Jenisei, Abakan
Teollisuus: vuoriteollisuutta (hiiltä, rautamalmia, värimetalleja, marmoria), kevyttä teollisuutta, koneenrakennusta, värimetallurgiaa, puusepänteollisuutta, puunjalostusta, elintarviketeollisuutta
Maatalous: viljaa, karjanhoitoa
 
ngushetia (Ingushetian tasavalta)
 
Ingushetia oli vuoteen 1990 saakka osa Tshetshenia-Ingushetian neuvostotasavaltaa. Heinäkuussa 1992 Venäjän Federaation korkein neuvosto hyväksyi Ingushetian tasavallan Venäjän Federaatioon kuuluvaksi subjektiksi.
va. pääkaupunki: Nazran (19.400 as.)
Asukasluku: 467.200 (2002)
Sijainti: Kaukasuksen pohjoisrinteillä
Tärkeimmät joet: Terek, Assa, Sunga
Teollisuus: kemian teollisuutta, öljynjalostusta, kevyttä teollisuutta
Maatalous: siitoskarjanhoitoa
 
Kabardinia-Balkaria (Kabardino-Balkarian tasavalta)
 
Pääkaupunki: Naltshik (273.900 as./2002)
Pinta-ala: 12.500 km2
Asukasluku: 901.500 (2002)
Sijainti: Kaukasuksen pohjoisrinteillä ja Kabardinian tasangolla
Tärkeimmät joet: Terek, Malka, Baskan
Teollisuus: koneenrakennusta, metalliteollisuutta, värimetallurgiaa, elintarvike- ja kevytteollisuutta, rakennusaineteollisuutta, volframi-molybdeeni-malmien tuotantoa
Teoll. keskukset: Naltshik, Tyrnyauz, Prohladnyj
Maatalous: viljaa, auringonkukkaa, karjanhoitoa, hedelmätarhoja, viinitarhoja, viininvalmistusta
 
Kalmykia (Halm-Tangtsh-Kalmykian tasavalta)
 
Pääkaupunki: Elista (1944-57 Stepnoi) 93.000 as
Pinta-ala: 76.100 km2
Hallintolaueet: 13 piiriä, 3 kaupunkia
Asukasluku: 292.400 (2002)
Sijainti: Kaspian alangon länsiosassa
Teollisuus: Koneenrakennusta, metalliteollisuutta, rakennusaineita, öljyn ja maakaasun tuotantoa
Teoll. keskukset: Elista, Kaspijsk
Maatalous: Viljan viljelyä ja karjanhoitoa
 
Karatshajevo-Tsherkessia
 
Pääkaupunki: Tsherkessk (1939 asti Batalpashnik) 116.400 as./2002
Pinta-ala: 14.100 km2
Väestömäärä: 439.500 (2002)
Sijainti: Kaukasuksen pohjoisrinteellä (korkeiin piste - Elbrus-vuori 5642 m.)
Tärkein joki: Kuban
Teollisuus: Petrokemiaa, kemian- ja kevyttä teollisuutta, koneenrakennusta, metalliteollisuutta, sähkötekniikkaa, puunjalostusta, hiilen tuotantoa
Teoll. keskukset: Tsherkessk, Karatshajevsk, Zelentshukskaja
Maatalous: Karjanhoitoa, viljaa, auringonkukkaa, sokerijuurikasta, vihannesten kasvatusta.
 
Karjalan tasavalta
 
( 1920-23 Karjalan Työkommuuni, 23-40 Karjalan Autonominen Neuvostotasavalta, 40-56 Karjalais- Suomalainen Sosialistinen Neuvostotasavalta, 56-91 jälleen KASNT, 14.11.1991- Karjalan Tasavalta)
 
Pinta-ala: 172.400 km2
Lippu: Kolme vaakasuoraa kenttää, ylhäältä alas: punainen, sininen, vihreä
Asukasluku: 716.300 (2002), heistä karjalaisia 10,8%, ja suomalaisia 2,9%.
Pääkaupunki: Petroskoi (Petrozavodsk, vv. 1941-44 Äänislinna) 266.200 as./2002
Suurimmat kaupungit: Petroskoi, Segezha (37.200), Kontupohja (37.200), Kostamus (31.600), Sortavala (2.100), Karhumäki (28.300), Belomorsk (16.600) ja Kemi (16.900).
Vesistöt: Karjalassa on laskettu olevan yli 61.000 järveä ja yli 26.000 jokea. Siellä sijaitsee kaksi Euroopan suurinta järveä: Laatokka ja Ääninen. Vesistöt kattavat noin 18% tasavallan pinta-alasta.
Teollisuus: Metsäteollisuutta, huonekaluja, paperia ja selluloosaa, puunjalostusta, koneenrakennusta, metalliteollisuutta, vuoriteollisuutta (rautamalmia, rakennuskiviä)
Maatalous: karjanhoitoa, siipikarjanhoitoa, turkistarhausta, kalastusta
 
Komin tasavalta
 
Sijainti: Euroopan koillisnurkassa Uralin vuorten länsipuolella.
Pinta-ala: 416.800 km2, Komin pinta-alasta on metsää 72,7%, suota 9,8% ja puutonta tundraa 9,5%.
Väestö: 1.018.600 henkeä (2002), heistä 23,3% on suomalais-ugrilaisia komeja (syrjää;nejä)
Pääkaupunki: Syktyvkar (230.000 as./2002)
Suurimmat joet: Petshora, Vytshegda, Mezen
Teollisuus: Polttoaine- ja energiateollisuus muodostaa 64% teollisuustuotannosta (hiilen louhintaa, öljyn ja maakaasun porausta, sähköntuotantoa), metsäteollisuutta, vuoriteollisuutta (kultaa, timantteja, kvartsia, puolijalokiviä ym.), koneenrakennusta, elintarviketeollisuutta. Maatalous: Kalastusta ja poronhoitoa
 
Mari El tasavalta
 
Pinta-ala: 23.200 km2
Asukasluku: 728.000 as/2002, heistä mareja (tsheremissejä) 43,3% Sijainti: Keski-Venäjällä Volgan pohjoisrannalla, itään Nizhni Novgorodista.
Pääkaupunki: Joshkar-Ola (256.800 as/2002) (-1919 Tsarjovokokshaik, -1927 Krasnokshaisk)
Teollisuus: Koneenrakennusta, metalliteollisuutta, paperi- ja selluloosateollisuutta, sahateollisuutta, kevyttä teollisuutta
Teoll. keskukset: Joshkar-Ola, Volzhk
Maatalous: Karjanhoitoa, pellavaa, viljaa
 
Pohjois-Osetia (Alanija) (Tsagat Ir)
 
Pääkaupunki: Vladikavkaz (1931-44 Ordzhonikidze, 1944-54 Dzaudzhikau, 1954-90 Ordzhonikidze) 315.100 as./2002
Pinta-ala: 8.000 km2
Asukasluku: 710.300 (2002)
Sijainti: Kaukasuksen pohjoisrinteillä, korkein kohta Kazbek-vuori (5.033 m)
Tärk. vesistöt: Terek-joki
Teollisuus: värimetallurgiaa, koneenrakennusta, metsäteollisuutta, kevyttä teollisuutta, kemian teollisuutta, lasin tuotantoa
Teoll. keskukset: Vladikavkaz, Mozdok, Beslan
Maatalous: vihanneksia, viljaa, puutarhanhoitoa, viininviljelyä ja -valmistusta, karjanhoitoa
 
Sahan (Jakutia) tasavalta
 
(vuoteen 1990 Jakutian autonominen neuvostotasavalta)
Sijainti: Itä-Siperian pohjoisosassa Jäämeren (Laptevinmeri ja Itä-Siperian meri) ja Stanovoivuorten välissä, Lenajoen molemmin puolin. 40 % tasavallan pinta-alasta sijaitsee napapiirin pohjoispuolella.
Väestö: 949.300 asukasta (2002), joista jakuutteja 35,6%, venäläisiä 48,7%, ukrainalaisia 5,2%, evenkkejä 1,3% ja evenejä 0,7%
Pinta-ala: 3.103.200 km2 (koko Suomen pinta-ala on "vain" 338.145 km2)
Pääkaupunki: Jakutsk (209.500 as/2002)
elinkeinorakenne: Lähinnä alkujalostusta (kullan, timanttien, kiilteen, tinan, hopean, lyijyn ja kivihiilen louhintaa) ja sahateollisuutta. Myrnyin kaupunki on Venäjän tärkein timanttien tuottaja. Kultaa louhitaan Aldanjoen kentiltä. On myös kevyttä teollisuutta, elintarviketeollisuutta sekä konepajateollisuutta. Tasavallan pohjois-osissa harjoitetaan poronhoitoa, kalastusta ja metsästystä. Etelässä maatalous on erikoistunut pääasiassa karjanhoitoon (myös hevosenkasvatus lihaksi). Viljellään perunaa, vihanneksia, rehuviljaa ja jonkin verran myös vehnää.
 
Tatarstanin tasavalta (Tatarija)
 
Pääkaupunki: Kazan (1.105.300 as/2002)
Pinta-ala: 68.000 km2
Asukasluku: 3.779.300 (2002)
Sijainti: Itä-Euroopan tasangon itäosissa ja Volgan ylängöllä
Tärkeimmät joet: Volga, Kama
Teollisuus: kaasun tuotantoa, kemian teollisuutta, petro-kemiaa, koneenrakennusta (mm. kuorma-autoja), kevyttä;- ja elintarviketeollisuutta
Teoll. keskukset: Kazan, Naberezhnyje Tshelny (526.000 as/1996), Zelenodolsk (101.000 as), Nizhnekamsk (213.000 as), Almetejvsk (139.000 as), Tshistopol, Buguluma, Jelabuga
Maatalous: viljaa, karjanhoitoa, puutarhanhoitoa, siipikarjanhoitoa, mehiläistarhausta
 
Tshetshenian tasavalta (Itshkeria)
 
(vuoteen 1990 saakka Tshetshenia-Ingushetian SNT)
 
Asukasluku: 1.103.700 (2002)
Pääkaupunki: Groznyi (223.000 as./2002)
Sijainti: Kaukasuksen pohjoisrinteillä
Huom! Vuosina 1994- alkaen jatkuvia yhteenottoja Venäjän armeijan ja Tshetshenikapinallisten kesken. Suuri määrä ei-tshetsheni-väestöstä paennut Venäjälle ja naapuritasavaltoihin. Groznyi ja tärkeimmät keskukset raunioituneet.
Teollisuus: (ennen sotaa) öljyn tuotantoa ja jalostusta, koneenrakennusta, kemian-, elintarvike- ja metsäteollisuutta, puunjalostusta.
Maatalous: viljaa, karjanhoitoa
 
Tshuvashian Tasavalta
 
Pääkaupunki: Tsheboksary (Shupaskar) 440.800 as./2002
Pinta-ala: 18.300 km2
Asukasluku: 1.313.800 (2002)
Sijainti: Volgan keskijuoksulla, Mari Elin, Tatarstanin ja Mordvan välissä
Tärkeimmät joet: Volga, Sura
Teollisuus: koneenrakennus, kemian ja kevytteollisuus, puunjalostus, elintarviketeollisuus
Teoll. keskukset: Tsheboksary, Novotsheboksarsk (124.000 as./1996), Kanash, Alatyr, Shumerija
Maatalous: viljaa, puutarhanhoitoa, humalaa, hamppua, mahorkkaa, tupakkaa, karjanhoitoa
 
Tuvan tasavalta (Tuva, Tyva)
 
Pääkaupunki: Kyzyl (ennen 1918 Belotsarsk, 1918-26 Hem-Beldyr) 90.300 as.
Pinta-ala: 170.500 km2
Asukasluku: 305.500 (2002)
Sijainti: Kaakkois-Siperiassa Jenisein yläjuoksulla rajoittuen etelässä; Mongoliaan
Teollisuus: kaivosteollisuutta (asbestia, kobalttia, hiiltä, elohopeaa), metsäteollisuutta, puunjalostusta, kevyttä ja elintarviketeollisuutta, rakennusaine- ja metalliteollisuutta
Teoll. keskukset: Kyzyl, Ak-Dovurak
Maatalous: karjanhoitoa, turkismetsästystä
 
Udmurtian tasavalta
 
(1920-32 - Votskin autonominen alue; 1932-1992 - Udmurtian autonominen neuvostotasavalta)
Sijainti: Euroopan puolella Uralin alarinteellä, Volgan sivujokien Kaman ja Vjatkan muodostamassa haarukassa.
Pinta-ala: 42.100 km2
Väestö: 1.570.300 (2002). Asukkaista udmurteja eli votjakkeja on 31,7% ja venäläisiä - 57,4%
Pääkaupunki: Izhevsk (1984-87 Ustinov) 632.100 as.(2002), Votkinsk (103.000 as/1996)
Teollisuus: Koneenrakennus- ja metalliteollisuutta, metsä- ja puunjalostusteollisuutta, rakennusaineteollisuutta, kevyt- ja elintarviketeollisuutta, öljynporausta ja turpeennostoa.
Maatalous: Viljaa (ruis, ohra, kaura, tattari), rehua, vihanneksia ja pitkäkuituista pellavaa. Karjanhoitoa (maitoa, lihaa), siipikarjanhoitoa, mehiläistarhausta